Lomat lomailtu, töissä taas. Ihan mukavalta tuntuu, vaikka vielä olis pientä puuhasteltavaa riittänyt kotirintamallakin. Välillä koen kodin alituiseksi ja toivottomaksi työleiriksi, jossa koskaan mikään järjestys ei pysy. Toisaalta olen paljolti tässä elämän aikana oppinut, että annan myös toisten olla kotonaan. Jos porukka viihtyy sekasotkussa ja epäesteettisessä huushollissa, ollaan sitten joskus niinkin. Sitten taas jossain PMS-vaiheessa innostun ja yritän kovasti muokata ympäristöäni silmälle ystävälliseksi;)

Olen saanut myös hieman lisätyötä oman työni ulkopuolelta, mikä minua äärettömästi rauhoittaa, koska kärsin kroonisesta rahapulasta ja haluaisin silti tehdä mukavia asioita ja saada itsekin jotain irti palkastani. Olen kiitollinen siitä, että pystyn vaikuttamaan joltain osin tähän.

Aamen.